Leipä

Leivät maistuvat kaikille

Herkulliset leivät muuntautuvat lähes loputtomasti sen mukaan, mitä päällysteitä käytetään. Juuri monissa mahdollisuuksissa piilee leipien viehätys – herkullisen maun lisäksi! Leipä sisältää paljon terveellisiä kuituja, proteiineja, hiilihydraatteja ja monia muita ravintoaineita. Se myös pitää kylläisenä pitkään. Näkkileivät ovat yksi suomalaisen suosikkileivistä, eivätkä suotta. Ne säilyvät pitkään, joten niitä on helppo pitää kotona aina osana perusruokavarastoa. Terveysvaikutuksiltaan näkkileipä on leipien parhaimmistoa. Runsaan kuitupitoisuuden ansiosta näkkärit auttavat vatsaa voimaan hyvin. Lisäksi rouskuvaa leipää on hauska haukata ja pureskella. Näkkileipä on kätevä välipala ja eväs.

Lukuisat mausteet ja muut ainekset vaikuttavat leivän lopputulokseen niin maun, terveellisyyden kuin koostumuksenkin osalta. Nykyään leipävalikoima on niin valtava, että jokaiselle löytyy suosikkileipänsä. Ainoaksi haasteeksi koituu luultavasti valinnan vaikeus!

Kuivat leivät säilyvät pitkään

Niin sanotut kuivat leivät, kuten esimerkiksi korput ja näkkileipä, ovat mainioita perusruokavaraston täydentäjiä, sillä ne säilyvät pitkään. Parhaat korput ovat mainio vierasvara. Myös pitaleipä pysyy pakkaustapansa ansiosta herkullisena kauan, joten sitä voi pitää kaapissa valmiina odottamassa sopivaa käyttöhetkeä.

Leipä sinällään ei lihota, kuten toisinaan luullaan. Kuitupitoinen leipä saattaa jopa auttaa hallitsemaan painoa, sillä se ylläpitää kylläisyyden tunnetta samalla kun täyttää vatsan alhaisilla kaloreilla. Painonnousua voivat aiheuttaa vain ylenpalttiset ja energiapitoiset leivänpäälliset, mikäli niitä syö liian usein. Onneksi herkkuleipiä syntyy myös vähäkalorisilla vaihtoehdoilla, mikäli niille on tarvetta.

Näkkileivät maistuvat koko perheelle

Näkkileivät ovat yleensä sellaistenkin mieleen, joille leipä ei muuten maistu kovin hyvin. Näkkäri on koulu- ja armeijaruokailun vakioelementti. Mieto maku saa aikaan sen, että sama herkku on kaikkien mieleen, ja leivän taloudellisuus lisää sen käyttöarvoa. Suomessa näkkileipää on syöty 1880-luvulta saakka ja ensimmäinen näkkileipätehdaskin aloitti toimintansa jo vuonna 1898. Suosiolle ei näy loppua, vaikka nykyään voikin halutessaan tilata ruokaa netistä. Näkkileipä ei muutu, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

Leivät ovat osa terveellistä ruokavaliota. Suositusten mukaan miesten ruokavalioon tulisi päivittäin kuulua yhdeksän vilja-annosta ja naisille kuusi. Yksi leipäpala vastaa yhtä vilja-annosta. Vuosittain suomalaiset syövät leipää yli 40 kiloa henkeä kohti, mikä tarkoittaa päivässä kolmesta neljään viipaletta tuoretta leipää tai kymmentä kuivaleivän palasta. Suuri määrä selittyy terveysvaikutusten lisäksi ennen kaikkea leivän muuntautumiskyvyllä ja herkullisella maulla.